Jotkut miettivät seuraavasti: "... turvallisuuspolitikassa eri maiden keskinäisriippuvuuden kasvusta ja sen seurauksista turvallisuudelle nousisivat kunnolla esiin..." ... eli taustalla kenties ajatus, että yhteiskunnat olisivat niin paljon riippuvaisia toisistaan, että eivät alkaisi sotimaan keskenään?
Siinäpä oikea "naitos."
Vastaan tähän heti. Eli jenkeille kaikki öljy, ainakin alennettuun hintaan jos ei ilmaiseksi saa, lukuun ottamatta Venäjän öljyä, sillä heillä on kanttia pitää öljynsä pitkänmatkanydinohjuksienkin verran. Saavat ainakin öljystään kulloisenkin markkinahinnan. Tosin näitä markkinahintoja säätelevät muutkin tahot, kuin Venäjä...
Tämän "keskinäisriippuvuuden" logiikan mukaan, olisi kaikki eri valtioiden sisäiset sisällissodatkin jääneet käymättä. Todellisuudessa vastapuolet ovat olleet hyvinkin paljon "keskinäisriippuvuus suhteessa" ennen kuin sisäisetkonfliktit ovat alkaneet. Onhan sisällissota yhteiskunnan sisäistä sotaa.
Yhdysvallat kokonaan pois Euroopasta, ei pelkästään US-armeija vaan eteenkin Yhdysvaltojen ydinaseet. Emme haluaa olla Yhdysvaltalaisten "polttouhreja". Jos Venäjällä tai todennäköisemmin USA:ssa jokin presidentti "sekoaa" ja saa "Jumalalta käskyn", kuten Bush muka sai omalle hyökkäykselleen IRAKIIN 2003.... voivat seuraukset olla myös meille mittavat. Vai oliko se sittenkin yksi niistä tuhansista hänen valheistaan?
George W. Bush lahkolainen, valehtelija ja sotarikollinen, sekä murhamies.
Kyllä Bushilla henkeä on /oli, mutta ei varmaankaan Pyhää Henkeä? Ennemmin legioona demoneita!? Tai ei ainakaan päästään ihan terve ihminen. Hän ei missään tapauksessa US-presidentinä toiminut tervellä tavalla ja vastuullisesti.
Obama on hyvä mies, nyt juuri ei ole mitään hätää, kun Obama on vallassa, mutta entä Obaman jälkeen? Emme me siitä pääse äänestämään, mutta seuraukset kyllä voivat tuntua todella selkänahassa.
Yhdysvalloissa on pilvenpimein aivan uskomattomia arvoja kannattavia vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka US-presidentiksi päästyään ovat potentiaalisia riskitekijöitä. Näitä on ollut mm. tekopyhä ja teeskentelijä Roosevelt Stalinin ystävä, Nixon ja G.W.Bush.
Vielä yksikin Bush Jr:n kaltainen presidentti, niin amerikkalaiset korkeat upseerit eivät uskalla paljon missään liikkua, lasertähtäimin varustettujen kiikarikivääreiden pelosta. :)
Joka tapauksessa ne US-ydinohjukset pois Euroopasta ja korvattakoon ne ranskalaisilla tai ehkä myös britannialaisilla ydinohjuksilla tai rikotaan epäoikeudenmukaista ydinsulkusopimusta Euroopassa yksimielisesti, että Ranskan ydinohjuksien lisäksi Ranskan nykyisellä ystävällä Saksalla olisi eurooppalaisena suurvaltana myös omat ballistiset ydinohjukset, eteenkin ballistiset pitkänmatkan ydinaseet. Eurooppalainen puolustus- ja aseteollisuusliitto (teräsliitto) mitä pikemmin pystyyn. Siihen ei tarvita EU:ta. EU:n touhut ovat toivotonta improvisointia. Eurooppalaisen Puolustus- ja "Teräsliitto" kykenisi aseistamaan koko Euroopan, lisäksi aseita riittäisi vientiinkin. Rahoitus osaksi maailmanmarkkinoilta, sieltä ne muutkin suuret firmat saavat lisä rahoitusta.
Meillä tulisi olla omat Eurooppalaiset sotilassatelliitit ja "ydinpaukut".
Ydinaseita silmälläpitäen kahdella ydinohjuksen /tai enemmän per /sukellusveneitä olisi kehitettävä, että ne voisivat olla aivan hiljaa pitkät ajat vuorotellen päivystäen Karibian, Itärannikon ja jopa Yhdysvaltojen länsirannikon tuntumassa veden alla hiipien. En haluaa sotaa, mutta Yhdysvaltojen etuvalta-asema ja heidän "Joustavan vastaiskun oppi" on minusta eurooppalaisena kerrassaan sietämätön tila. Niin sietämätön, että asian tilan poistamisen puolesta olisin valmis tekemään kaiken mahdollisen.
Sitä paitsi jenkit olisivat kiinnostuneita tekemään Euroopan kanssa jonkinlaisen yhteisen kauppaliiton. Siitä minä olen aiemminkin kirjoitellut, että sellainen tehtäisiin. Kun he jostain luopuisivat saisivat ja saisimme jotain tilalle. On molempien etujen mukaista niin Euroopan kuin myös Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen etu, että se "koossa pitävä liima" on kaupallinen, ei niinkään turvallisuuspoliittinen ja aseellinen.
On aivan totta, että maailman eri maat ovat keskenään riippuvuussuhteessa toinen toisiinsa. Se ei kuitenkaan estä vahvemman sortamista toista osapuolta. Nyt USA:n liittolaiset ovat sidottu näihin viimekädessä kuitenkin asein, kuten Nato, US-armeijan hallituksen omat joukot, US-ydinaseet Euroopassa jne...
Lisäksi media on rummuttanut Toisen maailmansodan päättymisestä asti mustavalkoista kuvaa Saksan ja akselivaltojen pahuudesta, jota nykyisin kutsuttaisiin "demonisoinniksi." Esim. Täällä Suomessa Saksa toi aseiden lisäksi runsaasti viljaa ja me olisimme ilman viljatoimituksia lähes nääntyneet nälkään, miesten ollessa rintamalla. Eestiläiset kokivat Saksan Wehrmachtin tulon ja olon vapauttavana, Stalinin hirmuvallan ja puhdistusten jälkeen 1940-1941. Jopa Saksan miehitysviranomaisia siedettiin vaikkakin uskoakseni se jäi sietämisen asteelle. mm. suomalaisia, eestiläisiä, latvialaisia, liettualaisia, unkarilaisia, norjalaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia, ukrainalaisia, kasakoita, venäläisiä, valkovenäläisiä, intialaisia, ranskalaisia, flaameja, valloneita, ja monia muita liittyi vapaaehtoisesti Waffen-SS joukkoihin, sekä suoraan Wehrmachtiin omasta vapaasta tahdosta. Usein nämä yksiköt olivat eliittiyksiköitä ja eivät juuri syyllistyneet joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sotarikoksiin.
Mihin perustuu väite, että liittoutuneet olivat sen parempia, kuin Saksa ja akselivallat?
Millä moraalilla Yhdysvallat toivat sitä vapautta ja demokratiaa Eurooppaan 1940 luvulla, kun maa itse vielä 1960 luvulla oli avoimen rasistinen?
Suomi joka tapauksessa oli demokratia jo paljon ennen sotia. Eivät jenkit ainakaan meille sitä demokratiaa tuoneet... ... Saati Puna-armeija, jolta tosin jäi Helsingin valtaus, kun suomalaiset torjuivat sen urhollisesti 1940 ja 1944.
Britannia ja Ranska imperialistisia ja pelkästään Stalin Neuvostoliiton vainoissa kuoli enemmän ihmisiä eli 60 milj. Tämä on hieman enemmän kuin koko Toisessa maailmansodassa kuoli ihmisiä. Plus heidän Neuvostoliiton Isänmaalisessa sodassa kuoli 20 miljoonaa sotilasta ja siviiliä. Sotilastappioiden korkealuku johtui siitä, että neuvostoliittolaiset tapattivat operaatioissaan omia miehiä, politrukkien kiväärijoukkojen ollessa takana varmistamassa, että jokainen osasto varmasti tapatti itsensä marssien URAATHA!! - huutaen saksalaisten konekiväärien eteen, miinakenttä välissä ja sirpalekranaattien keskellä. Joskus ilman kunnollista aseistustakaan, vaikka Yhdysvaltalaiset toivat huimat määrät parhaita aseitaan Stalinille. Ei Stalinin miehet välittäneet pätkääkään omistaan, miksi ne siis olisi välittänyt sen vertaakaan jonkin toisen maan kansalaisista? Sitten päälle vielä Puna-armeijan siviiliuhrit Itä-Euroopassa ja Saksassa, joukkoraiskauksineen, jotka oli sellaisiksi oikein järjestetty. Kun Puna-armeija saapui Saksaan paikalliset Saksassa maan alla olleet kommunistit ottivat "voittoisan Puna-armeijan" vastaan punalipuin. Siitä huolimatta Puna-armeijan vapautusta juhlineiden saksalaisten kommunistien naiset joukkoraiskattiin. (Lähde Antony Beevor, Berliini 1945).
USA ja Roosevelt tukivat tätä Neuvostoliiton apua salaisesti vuodesta 1930-1941 (Roosevelt tuli valtaan 1933) ja julkisesti 1941-1945. Tuki oli ratkaisevaa Neuvostoliiton selviämiselle sodasta.
Leikitään ajatuksilla, unohdetaan hetkeksi pahuus ja ne hyveet, vain onneksi hetkeksi. Hurjimpien huhujen mukaan Himmler sodassa Neuvostoliittoa vastaan olisi tavalla jos toisella tapattanut 30 miljoonaa venäläistä, Mutta Stalin tappoi tätä samaa venäjän kansaa tuplasti enemmän eli 60 milj. Olisin siis venäläisenä selviytynyt hengissä todenäkäisemmin Hitlerin alaisuudessa, kuin Stalinin alaisuudessa (inhottavaa). Toisin sanoen Roosevelt tappoi epäsuorasti venäläisiä paljon enemmän, kuin Hitler, koska Roosevelt tuki juuri Stalinia ja Stalinin vallan pysyvyyttä.
Johtopäätös on se, että kaikkialla oli sitä pahuutta. Lännessä, Idässä ja Saksassa. Geopolitiikassa ja geostrategiassa jossain määrin voidaan unohtaa eri maiden ideologiat. Toisissa asioissa ne ideologiat vaikuttavat strategisiinkin ja turvallisuuspoliittisiin näkökohtiin, mutta usein myös ne ovat vaikuttamatta, niin sodan kuin rauhankin aikana. Taktisesti tätä voisi kuvata seuraavasti: Jos vihollinen koettaa ampua sinua päänuppiin, ei oleellista ole se, että minkälainen ideologia vihollisellasi on, vaan se että ehdit ampua vihollisesi ensin tai suojaudut ja ammut sitten vähän eri kohdasta viholisesi, tai heität suojasta käsikranaatin ja vasta sen jälkeen ammut sen. Ihan miten vaan. Näin yksinkertaisesti ja hyvin selkeästi kerrottuna. Sama strategisella tasolla, miten tuhota vihollisen armeija, armeijaryhmä ja koko vihollinen? - Rauhanaikana varautuminen sotaan.
Eri geopolittiset vyöhykkeet ovat, kuin mannerlaattoja, välillä liikkeessä ja välillä törmäillen jollon seuraukset voivat olla arvaamattomia. Ensimmäinen ja Toinen maailmansota oli usean "geopoliittisenmannerlaatan" yhteentörmäys, jolla tietysti oli tuhoisat seuraukset ihmiskunnalle, eteenkin Euroopassa, kuin myös kaukoaasiassa, ei juurikaan muualla. USA:ssa voitiin oikein hyvin, kun sen teollisuus oli vain valjastettu toimittamaan aseitaan ja materiaalia liittoutuneille, kuten Puna-armeijalle, briteille, kuin myös tietysti USA:n omille joukoille jne...
Esitän kysymyksen tässä lopuksi. Monet historioitsijat ovat yhtä mieltä, että Toinen maailmansota oli vain jatkoa Ensimmäiselle maailmansodalle. Jos näin oli, niin kuka ja ketkä aloittivat Toisen maailmansodan? Siihen ei ole helppoa vastata yksiselitteisesti, kuten jo totesin Toinen maailmansota oli vain jatkoa Ensimmäiselle maailmansodalle.
Bismarckin erottua virastaan Eurooppa samalla menetti turvallisuuspoliittista tasapainoa.
koska:
" Vilhelm II pakotti Bismarckin eroamaan lähes välittömästi valtaan noustuaan 1890 ja loi ”henkilökohtaisen hallinnon” (Persönliches Regiment), jossa keisari johti sekä valtakunnan että armeijan hallintoa mahdollisimman pitkälle itse. Vilhelm II oli Bismarckin tavoin aktiivinen sosiaalipolitiikassa ja tuki sairaus- ja eläkevakuutusreformeja. Niin keisarin, hallituksen kuin valtiopäivienkin toimivaltaa kuitenkin rajoitti osavaltioiden laaja itsehallinto." (-Wikipedia)
josta seurasi:
"Vilhelm II ei ollut Bismarckin tapaan taitava diplomaatti, ja muun muassa Venäjä vieraantui Saksasta Vilhelm II:n aikana. Ailahtelevaisen Vilhelm II:n Saksan ulkopolitiikka pyrki maan mahdin kasvattamiseen. Vuonna 1912 Vilhelm II suorastaan toivoi suursotaa Euroopasta, mistä kertoi Itävallassakin 1913, mutta Itävallan kruununprinssi Franz Ferdinandin surmasta syntyneessä kriisissä Vilhelm pelkäsi sodan syttymistä ja pyrki estämään sen viime hetken neuvotteluin Nikolai II:n kanssa, jonka hallitus oli kuitenkin päättänyt että sota Saksaa vastaan on aloitettava" (-Wikipedia).
Ensimmäinen maailmansota oli siis tavallaan vahinko tai ainakin dominoreaktio
koska:
"Sarajavon laukaukset on nimitys jota käytetään nykyisen Bosnian pääkaupungissa kesäkuussa 1914 tehdystä poliittisesta salamurhasta.
Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssi Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset käynnistivät kriisin Itävallan ja Serbian välille, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.
Itävallassa päätettiin arvovallan palauttamiseksi ryhtyä koviin otteisiin murhan taustalle toiminutta Serbiaa vastaan. Kriisi laajeni lopulta ensimmäiseksi maailmansodaksi, koska suurvaltojen liittoumien verkko veti mukaan yhä uusia valtioita, ja koska monet uskoivat hyötyvänsä sodasta." (-Wikipedia)
Asiaan vaikutti myös doktriini, jossa pelkkä mobilisaatio jo tarkoitti sotaa ja toisaalta se osapuoli joka ehtisi aloittamaan liikekannallepanon vihollista aikaisemmin, olisi tietysti edullisemmassa asemassa sodan alkuhetkinä.
Yhteenveto: On paljon parempi, että mantereet kevyesti liikkuvat ja tulee pieniä "väristyksiä" jotka hoidetaan käytännössä diplomaattisesti, kuin se että osa geopoliittisista alueista on "liimattu" jenkkiaseilla yhteen, jolloin pidemällä aikavälillä mantereet eivät kykene elämään siis liikkumaan, mutta kun rysäys tulee, se on sitten kerta kaikkiaan megasuuri rysäys. Joten hyvästi Nato, Hyvästi US-armeijan rippeetkin Euroopasta ja ennen kaikkea Hyvästi jenkkien Euroopan ydinaseet. Vieköön romunsa mennessään!
ME EMME HALUA, ETTÄ EUROOPASTA TULISI RYSÄYKSELLÄ JONKINLAINEN ESIM. YHDYSVALTOJEN JA VENÄJÄN VÄLINEN YDINSOTA TAISTELUTANNER. JOHON JOHDATTAA NATON 1967 HYVÄKSYMÄ US:n ns.: "Joustavan vastaiskun oppi"
-masson.
